Yleisen kielitieteen peruskurssi
Viimeisin muutos 7.12.2005, Tommi
Nieminen
Luennot maanantaisin 8–12 luentosalissa PINNI B 1096.
Kurssi suoritetaan yhdessä jaksossa..
Toisen jakson kurssin ensimmäinen tentti on perjantaina
16. joulukuuta klo 10–12 PÄÄT D 10b.
Uusintatentti pidetään kolmannen jakson alussa vuoden 2006 puolella.
Monisteita
Jäsennys
Huom. Yliviivattuja kohtia ei käsitelty (tai käsitellä) toisen jakson
luentokurssilla.
- 1 Yleinen kielitiede tieteiden kartalla
- Mitä
tiede
on ihmistieteiden kehyksessä?
- Mihin
yleinen
viittaa yleisen kielitieteen nimessä?
- Mitä tarkoitetaan
kielellä
? – Luonnollisen kielen
käsite
- 2 Luonnollisen kielen käsite
- Merkkien maailma
- Viestinnän käsite
- Viestinnän funktiot
- Inhimillisen viestinnän muodoista
- Merkkien typologia
- Luonnollisen kielen ominaispiirteet
- Redundanssi kielessä
- 3 Kieli ja maailma
- Kieli ja biologia
- Kieli ja kulttuuri
- Kieli ja kognitio
- Sapir–Whorf-hypoteesi
Berlin & Kay: värien universaalisuus?
- 4 Autonominen kielitiede
- 4.1 Kieliopillinen analyysi
- Objekti- ja metakieli
- Kielioppi sovelluksena yleisestä kielioppiteoriasta
- Kielitieteen intuitiivinen ja empiirinen puoli
- Deskriptiivinen ja preskriptiinen kielenkuvaus
- Konstitutiiviset ja regulatiiviset säännöt (Searle)
- Strukturalistinen kielenmalli
- Järjestelmän, rakenteen ja opposition käsitteet
- Langue ja parole, synkronia ja diakronia, syntagma ja
paradigma
- Kielen invariantti (eeminen) ja variantti (eettinen) taso
- Saussuren merkin malli: merkitsin, merkitys ja tarkoite
- 4.2 Fonologia eli äänneoppi
- Ääniväylän käsite
- Artikulatorinen perusterminologia
- Puhevirran foneettinen segmentointi fooneiksi
- Foneemianalyysi: foneemi ja allofoni
- Jakauman eli distribuution käsite
- Rinnakkais- ja täydennysjakauma, vapaa vaihtelu
- Vaillinainen jakauma
- Fonologiset piirteet (ja esimerkkimalli)
- Junktuuri
- Arkkifoneemi ja fonologinen neutralisaatio
- Fonotaksi
- Satunnainen ja systemaattinen aukko
- Sandhi ja assimilaatio (esimerkkinä fonologisista prosesseista)
- 4.3 Morfologia eli muoto-oppi
- Sanan käsitteen ongelmallisuus
- Sanan kriteerit: psykologiset, syntaktiset, morfologiset,
fonologiset
- Lekseemi ja sane
- Morfologinen segmentointi morfeiksi
- Morfeemianalyysi: morfeemi ja allomorfi
- Morfotaksi
- Taivuttaminen (deklinaatio) ja johto (derivaatio)
- Morfologisen keinon produktiivisuus
- Leksikaalistuminen
- Morfisegmenttien erikoistapauksia
- Morfeemien luokittelu: jakauman ja merkityksen perusteella
- Allomorfian kuvaus: IA-, IP- ja WP-mallit
- Morfofonologia
- Kielten morfologiset päätyypit: isoloiva, agglutinoiva, fuusioiva,
polysynteettinen
- 4.4 Syntaksi eli lauseoppi
- Lauseen käsitteen ongelmallisuus
- Lauseen neljä kriteeriä (Tuomas Erfurtilainen)
- Noam Chomsky: kieliopillisuuden käsite
- Lauseen hyvinmuodostuneisuus ja merkityksellisyys
- Yksinkertainen ja kompleksinen lause
- Rinnastus ja upotus
- Kieliopilliset keinot: läsnäolo, järjestys, kategoriakuuluvuus,
muodollinen spesifikaatio (Esa Itkonen)
- Dependenssin käsite: regentti ja sen dependentit
- Valenssi: aktantit (argumentit) ja vapaat määritteet
- Lausekerakenne- eli IC-analyysi: lauseen hierarkkinen rakenne
- Lause konstruktiona, joka koostuu konstituenteista (muodostimista)
- Erilaiset lausekkeet
- Lauserakenteen preterminaalit
- Endo- ja eksosentrinen konstruktio
- 4.5 Semantiikka eli merkitysoppi
- Perus- ja sivumerkitys
- Denotaatio ja konnotaatio(t)
- Intensio ja ekstensio
- Merkityssuhteet: synonymia, homonymia ja polysemia, antonymia, hypo- ja hyperonymia
- Merkityspiirteet